Kevättä rinnassa!

Huh,ompas unohtunut ihan kokonaan tää blogin kirjottelu nyt kaiken touhuamisen lomassa! Mutta jospa nyt pientä päivitystä kirjottelis ;) Päiväkodissa ois nyt sit se kuukaus oltu ja toistaiseks sopimus ei jatkunu.Viikon tässä nyt lomailis kotkassa koiran kanssa ja sitte takasin Jyväskylään. Sen verran hyvää palautetta päiväkodista sain ja siellä tykkäsin olla,että jossei mitään kesätöitä löydy niin sinne sitte takasin,eipähän jää päiviks istumaan vaan kotiin sohvalle.

Ja mitä koiraan tulee,kaikki on menny mahtavasti! Jesse on sopeutunu hyvin uuteen mahdolliseen kotiin ja tottelee koko ajan vaan paremmin,vaikkei mitään suuria ongelmia missään vaiheessa ookkaan ollu. Eilen ja tänään päästiin mökkeilemään ja sai poika juosta keppien perässä niin paljon ku vaan puhtia riitti. Nyt on jopa oppinu tuomaan kepin takasin,eikä vaan hauku iso halko suussa :D Vielä viikko pitäis oottaa jännityksellä,jääkö koira sitte mun luo vai ei.


Nyt on kyllä myös ilmat helliny oikein kunnolla 'lomalaista' ! Aivan ihanaa oli mökillä olla,oli varmasti ainaki +20 lämmintä auringossa<3 Tavastilassakii päivä meni kokonaan pihalla aurinkoa ottaen,koiran kanssa leikkien ja grillaillen. Ja samanlaisia ilmoja luvassa vielä useimpia,I like! Enään viikko jääkiekon MM-kisoihinkin,ei jaksais odottaa ;)

Happy happy happy news!

Heti alkuun kaikista tärkein uutinen,Cecilia pikkunen on siis löytäny tiensä takaisin kotiin! <3 Keskiviikko-torstai välisenä yönä soitteli yläkerrasta naapurin pojat että käärme ois löytyny,siellä se pikkunen uhitteli eteisessä pojille. Tuli onneks kuitenki ihmeen suosiolla itse mun käteen ja siitä boxiin. :)
Tänään meinas uhkaavasti näyttää siltä että olis viikonloppu pitäny istua yksin kotona,joten lähdimpä extemporena kotkaan porukoiden luokse niille mitään ilmottamatta. ;) Aikalaillahan noi yllätty. Ja piti kyllä varmuuden vuoks teippailla terraarion kulmat umpeen että varmasti löytää vielä Cecin kun kotiin takas menee! :D


Ja vielä riittää lisää kivoja uutisia! *hih*
Vihdoinki on flunssa selätetty ja maanantainna pääsee taas töihin lapsukaisten pariin ja päivät lakkaa matelemasta,huh että on ollu tylsää. Sit kun jaksais pari viikkoa töitä tehdä niiiin...koittaa pääsiäinen ja suunta takaisin kotkaan! Vähän pidemmäks aikaa sillä kertaa,viikoks. Luulis ehtivän nähdä kaikki kaverit :) Ja olishan vielä yks pieni juttu..pieni ja karvainen,lutunen ja vilkas..KOIRA! Jos nyt kaikki hyvin sujuu,niin ois vihdoin sitte oma pikku koira päiviä piristämässä ja minkä kanssa lenkkeillä. Kuun vaihteessa tulee Jackrusselinterrieri,4vuotias poju parin viikon koeajalle. Jos kaikki sujuu hyvin,ongelmia ei ilmene ja omistaja pystyy lemmikistään luopumaan niin se jäis sitte mulle. Ei malttais ei sitte millään odottaa! Vaikka ei kai saiskaan liikaa innostua,ettei sit joudu mahdollisesti pettymään pahastiki..Tosin,jos tän kyseisen tapauksen joutuis luovuttaa takasin,niin sit etsinnät vain jatkuu. Mut pitäkäähän kaikki mun puolesta peukkuja pystyssä! :)

Something to think about

Tuntuupas jotenkin hankalalta edes aloittaa tällä kertaa blogin kirjottamista,ajatukset on ihan hukassa ja pää ihan sekasin. Ensinnäkin nyt on kurkku niin saamarin kipeä aina välillä,että hyvä kun pystyy nielasta ja voimat on jotenki ihan poissa. Toivottavasti nyt maanantaiks ainakin menis ohi,jaksais sitte taas töissä. Siellä sentäs ajatukset pysyy kasassa ja ei ehdi pahemmin murehtimaan mitään kummempia,lapset saa hymyilemään. <3 Ja hyvinä uutisina nyt mainittakoon se,että päiväkodissa oltais halukkaita pitämään minut jatkossaki jos vaan sinne haluun jäädä,työni oon hoitanu kunnolla ja sovin päiväkotiin hyvin. Täytyy nyt pistää mietintään mitä jatkossa tekee,tosta kun ei sen enempää rahaa kuitenkaan tällä hetkellä saa kun mitä muutenkaan..

Viikonloppuna olis ollu kiva päästä vähän tuulettumaan jos olo sallii,tai muuten vaan viettää sitte rauhallsita kivaa iltaa,mut syystä jos toisestakin,mikään ei tunnu nyt kuitenkaan onnistuvan joten taitaa olla luvassa varsin ankeat vapaapäivät.. Viikko sitte myös rakas Cecilia oli karannu yöllä terraariostaan,eikä vieläkään oo näkyny tai kuulunu neitiä mistään takasin. Ikävä on kova.<3 Harmittaa että piti mennä lykkäämään syöttämistä yhdellä päivällä,ei se mihinkään olis karannu jos olis ollu masu täynnä ruokaa mitä olis sulatellu rauhassa..Ehkäpä sitte olisin ehtiny huomata sen jonkun rakosenki ajoissa,mistä se sitte karkuun pääs lähtemään.Come back to me :(

Ei sitä vaan osaa yhtäkkiä olla ilman lemmikkiä,vaikka käärme ei sulle haukahtele tai muuten ääntele,niin kyllä siitä silti tulee rakas ja saa omanlaisen kontaktin omaan luikeroon. Pysyttelee kädellä(ei pompi karkuun väen väkisin) jos siinä tykkää olla ja on tuttu ja turvallinen käsi ja hajut..Käyttäytyy siis omalla tavallaan ihan samalla tavalla kun muutkin lemmikit,mitä voit sylissä pidellä yms. Ja on tässä tullu mietittyä että olis se vaan pirun helppoa jos ihmisetkin olis edes puoliks yhtä yksinkertasia kun lemmikit. Näyttää jos välittää,näyttää jossei tykkää ihmisestä tai on joku hätänä. Ihmiset ne taitaa teeskentelyn 'jalon' taidon. Olisko edes vähän helppoa jos ihmiset ei yksinkertasesti pystyis teeskentelemää?